Tällä viikolla gradututkimus ei ole kauheasti edennyt. Olen minä sentään kirjoitellut tutkimussuunnitelmaa.
Pieni katsaus yliopistourani alkuvaiheisiin (noin niin kuin alkoholinkäytön kannalta). Aloitin vuonna 2001. Kaksi ensimmäistä vuotta minut pystyi bongaamaan melkein jokaisista bilekuvista mitä oman killan bileistä oli otettu ja välillä vähän muidenkin. Kolmantena vuonna aloin jo vähän hiljentää, mutta silti vauhtia riitti ihan tarpeeksi. Sitten tuli kyllästyminen. Ei enää huvittanut. Naamat alkoivat vaihtua, uusia fukseja tuli eikä niihin enää tutustunut, kohta tuli semmoinen olo että vois keksiä jotain muuta. Minusta tuli vanha. Kaikki yliopistobileet on viikolla enkä minä enää jaksa siellä riekkua. En oikeastaan vaikka olisi viikonloppunakin. Baarissa käyminen ei ole enää niin siistiä, että sitä viitsisi tehdä ihan vain päästäkseen baariin. Nykyään olen valikoiva ja käyn valikoitujen kavereiden kanssa lähinnä yhdessä paikassa, mikä soittaa sitä musiikkia mistä oikeasti pidän.
Miten tämä kaikki liittyy mihinkään? Noh... Minun poikaystäväni/avomieheni on nyt fuksi. Hän aloitti juuri toisen tutkinnon suorittamisen (edellinen on ammattikorkeasta). Hänellä on innokkaita nuoria fuksikavereita. Lähdin keskiviikkona mukaan illanviettoon. Oli kivaa. Oli sovittu että mennään kotiin kun muut lähtee baariin. Joo niinhän se aina menee. Kun toinen innostuu niin en vaan jaksanut enää olla se joka nykyään syö terveellisesti ja elää kaikinpuolin säntillistä elämää. Ja kun se kuuluisa Onnelakin, jota kaikki niin hehkuttaa, on jäänyt näkemättä, niin päätin sitten, että kyllä tämä tätikin vielä jaksaa heilua. P-kele, antaa tulla vaan. I let my hair down. Kirjaimellisesti. Avasin ponnarin, avarsin kaula-aukkoa ja lisäsin huulipunaa. Sitten mentiin. Oli tequilaa. Oli tanssia. Kaikkea mitä yleensäkin.
Mitä jäi käteen? Onnela ei ollut sen ihmeellisempi paikka kuin muutkaan vastaavat ketkutusmestat. Kyllä citysinkut parin vuoden sisään keksivät taas uuden paikan johon sipsuttaa mustissa saappaissaan. Aamulla oli paha olo. Nuorempana krapulatkin oli hauskempia, kun soitteli vaan ympäriinsä ja päivitti illan tapahtumia. Mies kyseli miksi päästin hänet lähtemään. Torstai menikin sitten ihan makoillessa. Yritän tänään tehdä vähän extrahommia korvaukseksi.
Minä: "Hei, olen Liltie, 24-v ja kyllästynyt baareihin"
Ryhmä: "Hei Liltie!"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jätin menemättä aikoinaan bileisiin, kun taisin olla aina liian vanha mihinkään. Tylsä ja viinarajoittunut. Paras kaverinikin eräissä bileissä sanoi "Tiiäks, et siinä boolissa on alkoholii," kun bongas mut muovimuki kädessä. Vastasin siihen "Joo, olin mukana tekemässä sitä."
Viina on osittain ollut pilaamassa mun lapsuutta ja mulla on siitä traumojakin, joten on positiivista, etteivät kaikki ihmiset jaksa dokata aina. :) Tsemppii Liltie!
Mielenkiintoinen blogimerkintä!
En tiedä paljoakaan opiskelijoiden ryyppäämisestä nykyaikana, mutta joillakin alkoholi roikkuu mukana myös työelämään. Kuinka 'hyvää' elämä voi olla, jos viikon kohokohta on perjantaipullo?
Muuten, onko Onnela vielä yhtä kallis kuin ennenkin?
Joskus miettii, että mistä siellä oikein maksaa - juomat, musiikki ja ihmiset ovat kuitenkin tismalleen samoja, joita tarjotaan muuallakin ja kohtuullesemmin hinnoin.
Vai onko Onnelassa kulkeminen vielä jotenkin yhteyksissä, että tulee nähdyksi?
Näinhän se on, että jos jollain on opiskeluaikana alkoholiongelma, sitä ei oikeastaan huomaa, koska alkoholinkäyttö roikkuu muutenkin mukana kaikessa toiminnassa niin paljon. Sitä varmaan vaan oletetaan, että jossain vaiheessa sitten rauhoittuu (niin kuin iso osa tekeekin). Nykyään se rauhoittuminen pitäisi vaan aikuispissisten (lue: Viivi Avellan) mukaan jättää jonnekin 35:n ikävuoden paikkeille tai vielä myöhemmäksi.
Onnelassa ei maksa mikään muu kuin uutuudenviehätys ja se että se sattuu nyt olemaan "in". Jos olet sinkku, haluat mennä sinne missä kaikki muutkin hyvännäköiset sinkut on.
Silloin kun minä olin 18 Oulussa Hot oli k-20 -paikka ja sitä pidettiin "tasokkaampana" kuin esim. Mona Lisaa joka oli k-18(=teinipaikka). Sitten tuli Gigglin Marlin joka oli viikonloppuisin peräti k-22 (?). Hot menetti asemansa, joutui laskemaan ikärajaa ja muuttui teinipaikaksi. Nyt Onnela on se uusin iskumesta joten Gigglin on joutunut laskemaan ikärajoja. Näin se vaan pyörii ympyrää (ja Hot toimii nykyään entisen Mona Lisan tiloissa).
Minä hyppäsin tuosta karusellista pari vuotta sitten ja sen jälkeen olen käynyt vaan 45:ssa kuuntelemassa rokkia joskus kun siltä tuntuu :)
Itse en ole voinut kuin ihmetellä, kun olen kuunnellut oman laitokseni fuxien kännäyskokemuksia. Ilta loppuu klo 4 ja 8:lta ollaan taas luennoilla ja seuraavana päivänä sama uudestaan. Menoa on riittänyt parhaimmillaan jokaiselle viikonpäivälle, vaikka toki kännäysvapaita viikkoja on jo ehtinyt olla. (niitä ihmetellään erikseen, kun ovat niin harvinaisia)
Itse en ole omaksunut alkoholin käyttöä, ja opiskelijabileet ovatkin toistamiseen alkaneesta fuxiudesta huolimatta jääneet syksyllä väliin. (eipä niitä ole juuri tullut kierrettyä aikaisemminkaan)
- A S
Lähetä kommentti