Akateemista avautumista

Tämä kirjoitus ei nyt liity graduun. Syy siihen on se etten ehdi ajatella gradua kun pitää hoitaa yhtä toista koulutyötä. Se on ryhmätyö. Tähän mennessä olen ainoa joka on kirjoittanut siihen riviäkään. Siitä oli myös väliarvostelu. Työ murskattiin. Neljä yliopiston työntekijää (en tiedä niitten arvonimiä, mitä lie) istui rivissä ja etenkin yksi mollasi minkä kerkesi. Tuntui vähän ikävältä perustella esim. lähdevalintoja muka ryhmässä tehtyinä päätöksinä, kun tosiasiassa olin ainoa joka oli kyseiset lähteet edes lukenut.

Joillain lehtoreilla ym. on sellainen v-mäinen tapa antaa vain negatiivista palautetta, koska tiedeyhteisöön kuuluu toisten työn kyseenalaistaminen. Kaikki pitää perustella. OK, ymmärrän, mutta me emme ole tässä tekemässä mitään mullistavaa tieteellistä tutkimusta, vaan yksinkertaista kurssityötä josta saa opintoviikkoja/pisteitä. Oletteko koskaan kuulleet "voileipämallista" jossa ensin kerrotaan jotain positiivistä, sitten annetaan kritiikki ja lopuksi vielä sanotaan jotain positiivistä? En vaan millään usko ettei siinä meidän työssä ollut YHTÄÄN mitään hyvää. Sen sijaan meille sanottiin "En ymmärrä miksi kukaan haluaisi lukea tätä teidän artikkelianne." Joo en minäkään. Ei minua kiinnosta itsekään lukea sitä. Koulussa nyt vaan joutuu välillä tekemään asioita koska on pakko. Luuliko se että me oikeasti kirjoitettiin se ihan huviksemme tai saadaksemme glooriaa tiedeyhteisössä.

Yliopistoilla on aina muutamia tyyppejä, jotka ei oo koskaan olleet oikeissa töissä vaan jääneet tänne pyörimään kahdeksikymmeneksi vuodeksi opettamaan ja tutkimaan. Jossain vaiheessa niillä on hävinnyt kosketus reaalimaailmaan. Niitä ei kiinnosta muu kuin omat ja kaverien väitöskirjat ja ne kuvittelee että kaikkien unelma-ammatti on joku tutkija.

Ei mua muuten niin ottais päähän, mutta taas vaan muu ryhmä perui tapaamisen jossa ois tehty tuota eteenpäin (seuraava versio pitäis olla parin viikon päästä valmis) On se kun eka ei vastata sähköposteihin, missä yrittää ehdottaa aikoja ja sitten ilmoitetaan edellisenä iltana, että ei tulla. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Kai minä sitten kirjoitan sen yksin. No sain minä soittamalla yhden ryhmäläisen huomenna tulemaan mun kanssa tekemään. Ehkä hylkäänkin sähköpostit ja alan soitella niin kaikkien on pakko ottaa kantaa.

PS. En minä yleensä ole tällainen päsmäröijä. Haluan vaan saada tämänkin kurssin suoritettua nyt kunnialla pois, niin että voi sitten edelleen kuvitella valmistuvansa keväällä. Ja kai sitä omassa blogissaan saa avautua miten haluaa :D (Taas minä ajattelen mitä lukijat ajattelevat... Merkillepantavaa!)