Täällä ollaan taas. Lähes 30:nen celsiuksen lämpötilan pudotukseenkin alkaa jo tottua. Hassulta tuntui, kun lähtiessä oli vielä suht lämmin syksy ja tullessa olikin jo lumet maassa. On ne lentokoneet piru vie nopeita (lakkokaan ei ehtinyt meille vaikuttaa). Aamulla katselee auringonnousua Atlantin aalloissa kelluen (oli muuten hieno) ja illalla saakin jo sovitella talvikenkiä (onneksi ostin uudet jo ennen matkaa. Tennareilla on tyly kahlata hangessa).
Päätin antaa itselleni armonaikaa maanataihin asti (tulin keskiviikko-iltana), kunnes jatkan taas gradun parissa. Ensi viikolla viimeistelen tutkimussuunnitelman ja yritän kerätä rohkeutta siihen, että ilmoittautuisin myös esittelemään sen.
Pari päivää on mennyt jo siihen, että on lukenut kaikki nettijutut mitä tulee seurattua. En sentään niin addikti ole, että olisin jaksanut lomalla roikkua hotellin kolikolla toimivalla koneella (1€/15 min). Sisko siellä tais istua tunnin jos toisenkin. En myöskään saanut tuhlattua oikeastaan ollenkaan rahaa. Ostin yhden kaulakorun ja pari tuliaista. Keskityin enemmän ottamaan valokuvia. Olen yrittänyt kehittää viime aikoina itseäni tuossa lajissa. Yliopiston valokuvakerho vaan on sen verran elitistinen (sori vaan) ettei ne ota digikuvaajia. Kyllä minä ymmärrän, että on varmasti hienoa kehittää omia kuvia pimiössä, enkä soisi senkään taidon katoavan, mutta come on! Miksei uudet ja vanhat teknologiat voisi elää rinnakkain? Yhtälailla sitä voisi yhdessä harjoittella sommittelua ja valaistusta ym. No, olen opetellut itsekseni, luottaen ihan omaan taiteelliseen silmääni.
Meni vähän aiheen vierestä (mutta eikös ne blogit yleensäkin ;) Kiva kuitenkin olla taas kotona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kunnon valokuvauskurssit ja valokuvaajat eivät välitä, onks kuva otettu vanhan vai uuden tallennustekniikan kautta. Onnistuneen kuvan näkee ja myös sen, onko se otettu vai myös jälkikäsitelty. :) Käy mun sivuilla kurkkimassa räpsyjä, jos kiinnostaa :)
Toivottavasti hermo lepäs etelässä :) *vähän kade*
Voin ehkä lievittää tuota kateutta vähän kertomalla, että aluksi tuntui hermo enemmän kiristyvän kuin lepäävän. Esitteen "rauhallinen perhehotelli" ei nimittäin aivan täysin pitänyt paikkaansa. Lasiovet olivat kuin paperia ja joka yö kuului monen baarin hittibiisit päällekäin ja DJ:n huudot vielä bonuksena. Onneksi keksin raahata patjan WC:n lattialle jossa oli ihanan hiljaista. Sen jälkeen hermokin lepäsi vaikka nukuinkin lavuaarin alla ;)
Ja kyllä, tästä lähtee Aurinkomatkoille palautetta...
Lähetä kommentti